Arvonlisävero Suomessa

Arvonlisävero (ALV) on kulutusvero, jota maksetaan lähes kaikista tavaroista ja palveluista Suomessa. Se lisätään tuotteen tai palvelun myyntihintaan, ja käytännössä sen maksaa kuluttaja osana tuotteen tai palvelun hintaa. Suomessa yleinen arvonlisäverokanta on 24 prosenttia, ja se on noussut yhdellä prosenttiyksiköllä vuoden 2013 alusta lähtien.

Arvonlisäverokannat vaihtelevat tavaroiden ja palvelujen mukaan, ja esimerkkejä erilaisten palvelujen ja tavaroiden verokannoista löytyy vero.fi-sivustolta. Arvonlisäverojärjestelmä on kehitetty Euroopassa, ja se on käytössä yli 150 maassa, kuten myös muissa EU-maissa. Eri maat käyttävät erisuuruisia veroprosentteja, mutta yhteistä niille on tuotteen tai palvelun arvonlisän verottaminen.

Arvonlisäveron Perusteet Suomessa

Arvonlisävero (ALV) on välillinen kulutusvero, joka kohdistuu tavaroiden ja palveluiden kulutukseen Suomessa. Se siirretään vaiheittain tuotanto- ja jakeluketjun läpi kuluttajalle, joka lopulta maksaa veron ostohinnassa. Yritykset toimivat veron kerääjinä, ja tilittävät keräämänsä verot valtiolle.

Suomessa on käytössä kolme erilaista arvonlisäverokantaa:

  • yleinen verokanta (24%),
  • alennettu verokanta (14%)
  • erityisalennettu verokanta (10%)
Arvonlisäverokannat Suomessa

Yleinen verokanta koskee valtaosaa tavaroista ja palveluista, kun taas alennettuja verokantoja sovelletaan tietyille tuotteille ja palveluille, kuten elintarvikkeille, lääkkeille ja kuljetuspalveluille.

Joitakin tavaroiden ja palveluiden toimintoja pidetään arvonlisäverottomina Suomessa, mikä tarkoittaa, ettei niihin sovelleta arvonlisäveroa. Tällaisia ovat esimerkiksi terveyden- ja sairaanhoito, sosiaalihuolto, koulutus, rahoitus- ja vakuutuspalvelut sekä kiinteistöjen ja osakehuoneistojen myynti ja vuokraus.

Arvonlisäveron laskemiseksi myyjän on lisättävä verokanta tuotteen tai palvelun verottomaan hintaan. Ostajan maksaessa ostohintaa myyjälle, myyjä erittelee veron osuuden, ja tilityskauden päätyttyä tilittää keräämänsä arvonlisäveron valtiolle. Vastaavasti yrityksen ostovaiheessa maksamasta arvonlisäverosta voi vähentää tilittämäänsä veroa, joten veron kertymä perustuu lopulta kuluttajan maksamaan arvonlisäveroon.

Arvonlisäveroon liittyvät ilmoitus- ja tilitysvelvollisuudet kuuluvat yrityksille ja yhteisöille, jotka harjoittavat arvonlisäverollista liiketoimintaa. Näiden tulee rekisteröityä arvonlisäverovelvollisiksi ja huolehtia säännöllisestä verotilityksestä ja raportoinnista.

Arvonlisäveron Historia Suomessa

Arvonlisävero otettiin käyttöön Suomessa kesällä 1994, kun maan liittyessään Euroopan unioniin tarvittiin yksinkertaisempi verotusmalli1. Arvonlisävero korvasi tällöin aiemmin käytössä olleen liikevaihtoveron2.

Nykyinen arvonlisäverokanta on Suomessa 24%. Tämä yleinen arvonlisäverokanta on EU-jäsenvaltioiden viidenneksi korkein3. Lisäksi Suomessa on käytössä kaksi alennettua verokantaa: 10% ja 14%3.

Arvonlisäverokannat on muuttunut vuosien varrella. Esimerkiksi vuoden 2013 alusta yleinen arvonlisäverokanta nousi 24 prosenttiin. Tämä muutos oli osa hallituksen pyrkimystä vakauttaa taloudellista tilannetta ja lisäarvonlisäverotuoton käyttämistä julkisen talouden tukemiseen.

Yli 150 maassa käyttöön otettu arvonlisävero on osoittanut olevansa tehokas tapa kerätä tuloja valtiolle. Se on yleinen kulutusvero, joka kohdistuu lähes kaikkien tavaroiden ja palveluiden kulutukseen. Arvonlisävero on siitä erityislaatuinen vero, että se lisätään tuotteen myyntihintaan ja verotetaan vain tuotteen tai palvelun arvonlisää1.

Lähteet

  1. Arvonlisävero – Wikipedia 2
  2. Arvonlisävero 2023 | ALV kannat | Yrittäjän opas | UKKO.fi
  3. Arvonlisäverotus – Valtiovarainministeriö 2

Arvonlisäveron Lainsäädäntö

Arvonlisävero eli ALV on Suomessa sovellettava yleinen kulutusvero, joka koskee lähes kaikkien tavaroiden ja palveluiden kulutusta. Suomessa yleinen arvonlisäverokanta on 24 % vuodesta 2013 alkaen. Sitä sovelletaan useimpiin tavaroita ja palveluita myyviin yrityksiin.

Suomen arvonlisäverolaki (1501/1993)[(https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931501) säätelee arvonlisäveroon liittyviä tehtäviä ja velvollisuuksia. Tämä laki määrittelee, millaisiin tuotteisiin ja palveluihin arvonlisäveroa sovelletaan sekä mitkä ovat tuotteille ja palveluille asetetut verokannat.

Suomessa on lisäksi käytössä alennetut arvonlisäverokannat: 14 % ja 10 %. Nämä alennetut verokannat koskevat esimerkiksi elintarvikkeita, lääkkeitä ja kulttuuripalveluita. Jotkut tavarat ja palvelut ovat kokonaan arvonlisäverottomia, kuten terveyspalvelut ja opetustoiminta.

Arvonlisäverotus ja sen käytäntöjen noudattaminen ovat olennainen osa EU jäsenyyttä. Laajapohjainen arvonlisäverojärjestelmä on käytössä lähes kaikissa Euroopan OECD-maissa, ja sen soveltaminen on EU-jäsenyyden edellytys.

Yrityksille, jotka myyvät tavaroita tai palveluita Suomessa, arvonlisäverolain noudattaminen on tärkeä osa liiketoiminnan harjoittamista. Jokaisella arvonlisäverollisella yrityksellä tuleekin olla oma ALV-numero. Arvonlisäveron laskeminen ja ilmoittaminen on välttämätöntä verojen oikea-aikaisen maksamisen varmistamiseksi.

Arvonlisäveroprosentit Suomessa

Arvonlisävero on kulutusvero, joka vaihtelee eri tavaroille ja palveluille. Suomessa sovelletaan erilaisia arvonlisäveroprosentteja, jotka jakautuvat kolmeen eri ryhmään: Normaali Verokanta, Alennetut Verokannat ja Erityiset Verokannat.

Normaali Verokanta

Normaali arvonlisäverokanta Suomessa on 24 %. Tämä verokanta kattaa suurimman osan tavaroista ja palveluista ja on yleisin arvonlisäverokanta markkinoilla.

Alennetut Verokannat

Suomessa on myös käytössä kaksi alennettua verokantaa, jotka ovat 14 % ja 10 %. Alennettua 14 % verokantaa sovelletaan mm. elintarvikkeisiin, rehuihin ja ravintola-annoksiin. Alennettu 10 % verokanta koskee esimerkiksi lääkkeitä, kulttuuripalveluja sekä liikunta- ja urheilupalveluja.

  • 14 % arvonlisäverokanta:
    • Elintarvikkeet
    • Rehut
    • Ravintola-annokset
  • 10 % arvonlisäverokanta:
    • Lääkkeet
    • Kulttuuripalvelut
    • Liikunta- ja urheilupalvelut

Erityiset Verokannat

Joitakin tuotteita ja palveluja koskee erityiset verokannat, jolloin niiden myynti on arvonlisäverotonta. Esimerkkejä näistä ovat terveyden- ja sairaanhoito, sosiaalihuolto, koulutus, rahoitus- ja vakuutuspalvelut sekä kiinteistöjen ja osakehuoneistojen myynti ja vuokraus. Arvonlisäverottomuus tarkoittaa, että kyseisiin palveluihin ja tavaroihin ei lisätä arvonlisäveroa eikä yritys myöskään tilittä sitä valtiolle.

  • Arvonlisäverottomat palvelut ja tavarat:
    • Terveyden- ja sairaanhoito
    • Sosiaalihuolto
    • Koulutus
    • Rahoitus- ja vakuutuspalvelut
    • Kiinteistöjen ja osakehuoneistojen myynti ja vuokraus

Arvonlisäveron Laskeminen

Arvonlisävero (ALV) on Suomessa yleinen kulutusvero, joka koskee lähes kaikkia tavaroita ja palveluita. Arvonlisäveron laskeminen on tärkeää erityisesti yrityksille, joille kuuluu arvonlisäverovelvollisuus. Osalla yrityksistä on lisäksi käänteinen alv verovelvollisuus.

Arvonlisäveron määrän voi laskea kahdella eri tavalla: verottomasta hinnasta tai verollisesta hinnasta. Verottomasta hinnasta laskemalla käytetään kaavaa: (veroton hinta + hinnanlisät) × sovellettava verokanta / 100 ¹. Esimerkiksi, jos tuotteen veroton hinta on 10 euroa ja sovellettava verokanta on 24%, niin arvonlisävero on (10 + 0) × 24 / 100 = 2,40 euroa.

Verollisesta hinnasta laskeminen käyttää kaavaa: sovellettava verokanta × verollinen hinta / (100 + sovellettava verokanta) ¹. Esimerkiksi, jos tuotteen verollinen hinta on 12,40 euroa ja sovellettava verokanta on 24%, niin arvonlisävero on 24 × 12,40 / (100 + 24) = 2,40 euroa.

Arvonlisäveron laskemiseen voi käyttää myös erilaisia verkkotyökaluja tai ohjelmistoja, kuten ALV laskuri.

Yritysten tulee ilmoittaa ja maksaa arvonlisävero määräaikaisesti Verohallinnolle. Arvonlisäveron ilmoitus- ja maksuohjeet löytyvät vero.fi sivustolta.

Arvonlisäveron Maksaminen

Arvonlisävero (ALV) on Suomessa yleinen kulutusvero, joka koskee lähes kaikkia tavaroita ja palveluja. Yritykset ja yrittäjät, jotka myyvät tavaroita tai palveluja lisäävät laskuttamaansa hintaan arvonlisäveron, ja näin ollen käytännössä kuluttaja maksaa arvonlisäveron tuotteiden ja palvelujen hinnoissa.

Arvonlisäveron ilmoittaminen ja maksaminen tapahtuu säännöllisin väliajoin, yleensä kuukaisittain, mutta joskus myös kolmen kuukauden välein. Esimerkiksi tammi-maaliskuun (1. neljännes) ALV tulee ilmoittaa ja maksaa viimeistään 12.5. ja huhti-kesäkuun (2. neljännes) ALV viimeistään 12.8. Maksujen eräpäivät vaihtelevat neljänneksittäin, mutta yritykset ovat velvollisia antamaan ilmoitukset säännöllisesti.

Yritykset ja yhteisöt voivat ilmoittaa arvonlisäveron verkossa esimerkiksi OmaVerossa. OmaVeron kautta pääsee verkkopankkiin maksamaan arvonlisäveron ja seuraa yrityksen arvonlisäverotilannetta. Yrityksen tulee antaa ilmoitukset säännöllisesti, vaikka yrityksellä ei olisi toimintaa.

Ulkomaankauppaa harjoittavien yritysten tulee huomioida, että Suomessa tapahtuvasta myynnistä on maksettava Suomen arvonlisävero. Veron suorittaa yleensä myyjä, ellei myyntiin sovelleta käännettyä verovelvollisuutta.

Arvonlisäveron Palautus

Arvonlisävero (ALV) on tavaran tai palvelun arvoon perustuva vero, joka sisältyy niiden hintaan. Suomessa arvonlisäveron tilitys tapahtuu omavastuisesti yrityksille ja yhteisöille. Joissakin tilanteissa yritykset voivat hakea arvonlisäveron palautusta, esimerkiksi kun niillä on enemmän vähennettävää arvonlisäveroa kuin maksettavaa arvonlisäveroa, eli verokauden arvonlisävero on negatiivinen.

Arvonlisäveron palautusta voidaan hakea suomalaiselle elinkeinonharjoittajalle erityisesti silloin, kun yritys tekee verollista ja verotonta toimintaa. Palautusta voidaan hakea vain sellaisen hankinnan osasta, joka liittyy yrityksen verolliseen toimintaan. Palautushakemus on tehtävä viimeistään palautusjaksoa seuraavan vuoden syyskuun 30. päivä.

Jos yritys hankkii tavaroita tai palveluita ulkomailta arvonlisäverollista liiketoimintaa varten, se voi hakea arvonlisäveron palautusta toisessa EU-maassa tehdyistä hankinnoista. Tämä koskee niitä yrityksiä, jotka on merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin.

Arvonlisäveron palautus suoritetaan OmaVeron kautta, joka tarjoaa verkossa hallittavan tavan käsitellä ALV ilmoittamiseen ja maksamiseen liittyviä asioita. Yritykset, jotka kuuluvat ALV-rekisteriin, ovat velvollisia antamaan ilmoitukset säännöllisesti, vaikka niiden toiminta olisikin tauolla.

Arvonlisäveron Erikoistilanteet Suomessa

Tavaroiden Ja Palveluiden Vienti

Tavaroiden ja palveluiden vienti Suomesta voi vaikuttaa arvonlisäveroon. Vientitavaroiden arvonlisäverotus poikkeaa yleisestä verotuksesta siten, että vienti on usein arvonlisäverotonta. Monet palveluiden vientitilanteet ovat myös arvonlisäverottomia, mutta on olemassa joitakin poikkeuksia. Arvonlisäverotus vientitilanteissa perustuu kansainvälisiin sääntöihin ja sopimuksiin.

Verottomat Myynnit

Joissain tapauksissa tavaroiden ja palveluiden myynti on arvonlisäverotonta. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi terveyden- ja sairaanhoito, sosiaalihuolto, yleissivistävä ja ammatillinen koulutus, korkeakouluopetus, taiteen perusopetus sekä rahoitus- ja vakuutuspalvelut. Verottomuus on määritelty arvonlisäverolaissa, ja näiden palveluiden kohdalla arvonlisäveroa ei tarvitse lisätä tai ilmoittaa.

Tavaroiden Ja Palveluiden Tuonti

Tuodessaan tavaroita tai palveluita Suomeen yrityksen tulee huomioida arvonlisäverotus, joka koskee tuontia. Tämä on erityisen tärkeää EU ulkopuolelta tuotavien tavaroiden osalta, sillä tällöin tavarat tulevat arvonlisäverovelvollisten rekisteröintimenettelyn piiriin. Palveluiden tuonnissa sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta, jonka mukaan vastaanottava yritys on velvollinen ilmoittamaan ja maksamaan arvonlisäveron Suomessa.

Huomioon otettavia asioita tavaroiden ja palveluiden tuonnissa ovat esimerkiksi arvonlisäverokannat, jotka voivat olla erilaiset kuin Suomessa. Myös muut maahantuontiin liittyvät erikoistilanteet, kuten verovapaudet ja -helpotukset, on syytä ottaa huomioon. Näin varmistetaan, että yritykset noudattavat kaikkia soveltuvia säädöksiä ja maksavat oikeat määrät veroja.

Arvonlisäveron Valvonta Suomessa

Arvonlisäveron valvonta on tärkeä osa Suomen verohallinnon tehtävää. Verohallinto vastaa arvonlisäveron keräämisestä ja valvonnasta, jotta varmistetaan, että yritykset ja yhteisöt maksavat oikean määrän veroa. Arvonlisäveron valvontaan kuuluu myös huolehtiminen siitä, että arvonlisäverotus toteutetaan oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti, jotta se on tasapuolista kaikille toimijoille ja yhteiskunta saa tarvitsemansa rahoituksen.

Keskeinen osa arvonlisäveron valvontaa on erilaisten tarkastusten suorittaminen. Verohallinto tekee esimerkiksi yritysten ja yhteisöjen verotarkastuksia, joissa tarkastetaan asiakirjoja sekä tarkemmin yksittäisten tavaroiden ja palveluiden verotusta. Lisäksi verotarkastustoiminnan yhteydessä voidaan havaita arvonlisäveron riskitekijöitä ja ennaltaehkäisevästi ohjata yrityksiä toimimaan oikein arvonlisäverotuksen osalta.

Arvonlisäveron valvonnan tehostamiseksi Suomessa käytetään myös erilaisia teknologisia ratkaisuja. Yksi näistä on elinkeinonharjoittajien arvonlisäverotietojen raportointi sähköisten ilmoitusten avulla. Tämä tekee arvonlisäveron valvonnasta tehokkaampaa ja helpottaa verotietojen yleistä hallintaa. Verohallinto kehittää jatkuvasti alv-raportoinnin menetelmiä ja pyrkii löytämään parhaat käytännöt sen toteuttamiseksi.

Arvonlisäveron valvonnasta vastaa pääasiassa Verohallinto, mutta siihen osallistuu myös muita viranomaisia kuten Tulli ja Poliisi, jotka yhdessä muodostavat verkoston, joka pyrkii estämään arvonlisäveropetokset ja muut väärinkäytökset. Yhteistyö eri viranomaisten välillä on tärkeä keino lisätä tehokkuutta, jotta arvonlisäveron valvonta toteutuu tehokkaasti ja resurssit hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla.

Usein kysytyt kysymykset

Miten yritysten välinen laskutus toimii alv osalta?

Yritysten välisessä laskutuksessa myyjä lisää arvonlisäveron laskuun sen mukaan, mikä on kulloinkin voimassa oleva alv-kanta. Ostaja voi vähentää maksamansa arvonlisäveron omassa verotuksessaan. On tärkeää, että molemmat osapuolet huomioivat arvonlisäveron oikein kirjanpidossaan ja verotuksessaan.

Kuinka paljon alv on ravintoloissa?

Ravintoloissa ja kahviloissa sovelletaan alennettua 14 prosentin arvonlisäverokantaa elintarvikkeiden osalta. Juomien, kuten alkoholin ja virvoitusjuomien, osalta sovelletaan yleistä 24 prosentin arvonlisäverokantaa.

Missä tilanteissa sovelletaan 0% alv?

0% arvonlisävero sovelletaan tilanteisiin, joissa palvelu tai tuote on erikseen säädetyllä tavalla arvonlisäveroton. Esimerkiksi hammaslääkäripalvelut ovat yleensä arvonlisäverottomia (alv 0%), mutta esteettinen hammashoito, kuten hampaiden valkaisu, on arvonlisäverollista ja siihen sovelletaan yleistä arvonlisäverokantaa (24%).

Miksi arvonlisävero on tärkeä?

Se on yksi Suomen tärkeimmistä verotulojen lähteistä.

Miten arvonlisävero vaikuttaa hintoihin?

Se voi nostaa tuotteiden ja palveluiden hintoja.